On tavattoman kaunis talvisunnuntai, aurinko paista ja lumi kimmeltää. Pakkasta on meillä -11 astetta.

Tässä todistusta, että edes jokin täällä on edistynyt vähän...

Eli pikku-miehen liivi on edistynyt. Ajattelin tehdä tämän valmiiksi, jotta se sit olis käytössä, kun nuo juhlat alkavat. Lahjat ovat jo hyvällä suunnitteluasteella ja vähän on aloitettukin. Toteutus onkin sitten toinen juttu...

Nyt on ollut todella kauniita ilmoja ja maisemia. Perjantaina kuljin pihalla ja pihatiellä kameran kanssa ja napsin muutamia kuvia muistoksi tästä kauneudesta. Haavilen kyllä vähän paremmasta kamerasta, jotta tuotokset olis vähän laadukkaampia. Vois olla kyllä hyvä käydä jokin kurssikin asian tiimoilta. Mutta nyt näillä mennään:

Kotini katto siintää tuossa vasemmalla ja tätä katsoessa tuli tunne, että asumme peikkometsän laidalla. Vai olisko tämä se Nalle Puhin puolen hehtaarin metsä (tonttimme on puoli hehtaaria). Tykkään niin, kun osa tontistamme on metsää. Muutimme tänne runsaat seitsemän vuotta sitten ja voi että lapset olivat innoissaan, kun saivat leikkiä metsässä. Viihdyn itsekkin lähempänä luontoa, asuimme ennen ihan tavallisella asuntoalueella, 15 aarin tontilla. Lisäksi talomme on pellon reunalla ja aukean toisella laidalla on kuntamme keskusta. Keittön ikkunasta näkyy metsää ja olohuoneen ikkunasta toisella puolella on pelto ja toisella puolella metsää.

Omenapuu on kaunis jokaisena vuodenaikana, vai mitä?

Näiden kuvien ja talvisten tunnelmien myötä haluan toivottaa teille ihanaa sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa!