Rippitytön puku valmistui ajallaan ja puvun suunnittelija oli tyytyväinen lopputulokseen. Laitan kuvan tänne, kunhan saamme kuvat siirrettyä koneelle. Samoin oma pitsitakkini valmistui ja olin siihen tyytyväinen. Kuva tulee myöhemmin. Juhlat tuli juhlittua ja vieraat, noin 60 henkilöä, kestittyä. Nopsasti juhlapäivä hurahti ja täytyy kyllä myöntää, että klo 23.30, kun viimeiset vieraat lähtivät, oli takki tyhjä. Rippityttö oli tyytyväinen juhliinsa ja se oli kaikkein tärkeintä. Myös itselle jäi hyvä olo, mutta samalla ilmassa on tiettyä haikeutta. Lapset kasvaa ja vanhenee vauhdilla. Konfirmaatio on lapsuuden päättös ja nuoruus on edessä ja siitä ei ole kuin henkäys täysi-ikäisyyteen...

Tänään on kotia siivottu ja järjestelty. Laina-astiat palautettiin ja omia juhla-astioita on järjestelty takaisin kaappeihin. Uusi käsityökin siintää jo ajatuksissa. Kummipojan vauvalle neulon seuraavaksi jotain ja sitten palaan KYH- töiden pariin. KYH- työt jäi pahasti noiden rippiasujen varjoon ja heinäkuukin jo päättyi, mutta ei voi mitään. Työt valmistuvat aikanaan.

Hetki sitten tuli säätiedotus ja sepä lupasi vallan mainioita kelejä täksi viikoksi, ei muuta kuin nauttimaan!!!