Nyt minulla on esittää jotain valmistakin!!! Ensin viikolla valmistunut välityö eli Etiopia- nuttu:

Lankana pikkasen vanha Noora.  Tämä on minun viides nuttuni ja näiden tekemisestä tulee kyllä hyvä mieli.

Tänään viimeistelin tauluksi yhden pistelyn. Taulu matkasi jo lahjaksi tänään synttäreitään viettäneen tyttären kummeille, jotka kävivät onnittelemassa kummityttöään.

Kirjainten malli on lehdestä Cross Stitcher 2/11. Kankaana on luonnonvalkoinen pellava. Viimeistelin sen itse tauluksi valokuvakehykseen eli he saavat sen laitettua joko seinälle tai pöydälle, miten haluavat. Tykkäsin itse tästä lopputuloksesta, toivottavasti saajatkin!

Viikolla olin siellä Novitan Tilkkurekassa, ja tunnustan, koukkuun jäin!!! Tässä on kuva rekasta, alalaidassa näkyy virkkaamani isoäidin neliö, joka menee palaksi siihen maailmanennätyspeittoon. Siis tuo aniliini- valkoinen:

Tässä kuva siitä, mitä sen jälkeen on syntynyt:

Lankana pääasiassa jämä 7veikkaa. Siitä on aikaa, kun olen viimeksi näitä neliöitä virkannut. Pitkään haaveilin, että otan tämän virkkauksen matka-, odottelu- ja välityöksi, koska noita jämälankoja löytyy. Nyt ne sitten rekan innoittamana kaivoin esille ja tunnustan suoraan, että koukussa ollaan :) Enkä ole muuten ainut meidän talossa, joka on koukussa. Minulla oli rekassa mukana nuorin tyttöni ja hän virkkaa itselleen nyt peittoa Miami- langasta, neljäs pala tulossa... ja taitaapa keskimmäinenkin tyttö aloittaa peittoa itselleen...

Tänään oli Porin Neuletapaaminen ja piipahdin sieltä välillä katsomaan nalle- kurssilaisia. Voi, kuinka ihania karvoja siellä oli ja tavattoman kauniita valmiita nallejakin. Kyllä nuo antiikkinallet ovat ihania ja sympaattisia :) Naapuri luokassa oli kurssi, jossa opeteltiin perinteistä Hiitola- sukkaa, sielläkin tietekin piipahdin ja vallan ihastuin niihinkin. Sain ystävällisesti ohjeet mukaani! Siellä oli myös esillä muutama pari perinteisten mallien mukaan tehtyjä lapasia, ihania. Siellä oli myös yhdet samanlaisella kuviolla neulotut lapaset, jollaiset äitini on minulle neulonut, kun olen ollut lapsi. Ihanat muistot tuli mieleeni... Piipahdin myös katsomassa miten punottiin hopeaketjuja, niin tavattoman kauniita ja taidokkaasti tehtyjä! Ehdein minä vähän virkkaamaankin siellä tapaamisessa... Nuo Neuletapaamiset ovat sitten todella mukavia! Ideoita tulee vaikka kuinka paljon ja seura on todella ykkösluokkaa!

Loppupäivä onkin sitten juhlittu nuorimman tyttären 11 v synttäreitä!

Oikein mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!!!