Kaunista, vai mitä!?! Tämä kuva on otettu meidän pihalta 10.1. Kyllä on aikaa, kun on meillä täällä länsi- rannikolla ollut tällaista kauneutta. Tuossa maisemassa sielu lepää!

Tässä on sama maisema 13.1. Silloin meillä oli muutama tosi sumuinen päivä peräkkäin ja voi miten kaunista voi olla sumussa. Tuollaista kuuraa ei kovin usein näe, mitä silloin oli. Luonto hellii välillä meitä!

Mutta sitten varsinaista asiaa...

Tässä on tyttärelläni hänelle tekemäni pikkupusero Novitan Purosta, söpö tuli mielestäni. Ohje oli syksyn Novitasta. Pusero oli neidin toive.

Tässä hänellä on päällään pidentämäni mekko, kuva on musikaalin kenraalista. Eilen oli ensi- ilta ja kyllä oli äitee hengessä mukana kotona... Parhaillaan on myös näytös meneillään ja tänään tyttöni laulaa siellä yksin yhdessä laulussa ja äitee jännittää kotona... Hän vuorottele kahden muun kanssa tässä yhdessä laulussa, muuten hän laulaa kaikissa yhteis-kohtauksissa sekä tanssii. Tanssimaan hän sinne meni, sillä hän rakastaa tanssia, mutta yllättäen hän laulaakin, elämänsä ensimmäistä kertaa yksin yleisölle. On kyllä melkoinen kokemus 15 vuotiaalle!

Takana on hyvin mielenkiintoinen ja vaihteleva viikko. Maanantaina haastattelin yhtä naishenkilöä ja se oli kyllä äärimmäisen mielenkiintoista. Hän on hyvin valloittava persoona ja aihe ihana, se tapaaminen oli nautinto. Viikon toinen tapaaminen keskiviikkona sujui suht ok. Torstaina yksi muksuista sairastui vesirokkoon, tauti on nyt päällä kolmatta päivää, ans kattoa, kauanko kestää ja millaiseksi tauti kehittyy. Perjantai olikin hyvin mielenkiintoinen myös. Silloin oli yksi tapaaminen ja täytyy kyllä sanoa, että on meillä ihmisillä erilaisia näkökantoja samasta asiasta. Toivottavasti tämä kahden tunnin keskustelusessio tuo jotain tuloksia, aika näyttää. Uskon kuitenkin, että eräs henkilö sai itselleen ajateltavaa runsaasti.

Tänään oli aamupäivä nautintoa!!! Oli Neuletapaamisessa , paikalla oli kymmenen innostunutta ja ihanaa naista! Kyllä voi kaksi tuntia kulua nopeasti ja rattoisasti. Saimme ihailla hienoja töitä, sekä keskeneräisiä että valmiita. Nämä tapaamiset ovat sitten mukavia ja rentouttavia!!!

Viikonloppu on jo puolessa välissä ja huomenna saamme nauttia sunnuntaista. Huivi etenee pikku hiljaa ja muuten, neuloin tällä viikolla yhdet villasukatkin meidän pikkumiehelle Nallesta, vähän ohuemmat talvikenkiin. Keskimmäiselle tytölle olen luvannut neuleen ja malleja olemme ahkerasti selanneet, katsotaan tuleeko päätös huomenna, sais senkin puikoille. Ja pari muutakin työtä tarttis aloitella, mutta katsotaan mitä ehtii, sillä tuo vaatehuone työllistää vieläkin (vaatteiden läpikäynti ja järjestäminen hyllyille) ja ne kaksi muuta odottavat vuoroaan. Lisäksi sain eilen kirjastosta lainaksi Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia sekä Gil McNeilin Oman elämänsä puikoissa, nekin nakuttaa tuossa. En olisi yhtään pahoillani, vaikka vuorokausiin tulisi muutama tunti lisää...

Pitäkää itsestänne huolta :)