Ahkeroitu on, vaikka täällä ei kuvia näy! Huiveja ja sukkia on valmistunut ja kuvatkin tulevat aikanaan. Viime viikon kohokohta oli tiistai illalla, olin silloin Petri Laaksosen konsertissa Raumalla. Ja se konsertti oli TOSI HYVÄ!!! Hän on kyllä saanut itselleen uskomattoman lahjan tehdä musiikkia ja esittää sitä. Sanat eivät oikein riitä kuvaamaan konsertin tunnelmia, NAUTEIN!!!

Illalla ajaessani tuolla hautausmaan ohi, näky oli tavattoman kaunis. On upeaa katsella uskomatonta kynttiläin merta. Vaikka on pimeää ja synkkääkin, niin nyt sitä ei huomannut, vain sen kauniin liekkimeren. Ajatukset viivähtävät poisnukkuneissa läheisissä...

Minulle tämä pyhämiestenpäivä on laskeutumista joulun odotukseen. Jouluaattona saamme jälleen nauttia hautausmaan kauneidesta. Siellä käynti rauhoittaa joulun hössötyksen ja voi alkaa nautia joulun todellisesta ihanuudesta. Olen jouluihminen joka solullani. Nautin valmisteluista, suunnittelusta, lahjojen tekemisestä ja jouluruokien laitosta sekä leipomisesta. Yksi kohokohta on, kun kuusi tuodaan sisään siivottuun kotiin. Jouluateria nautitaan ja sitten lapset saavat lahjansa. Sen jälkeen alkaa se todellinen joulun rauha. En malta millään mennä nukkumaan jouluyönä, sen tunnelma on niin ihana! No, vielä pitää hetki odotella...

Tällä viikolla vierailin hetken ompelukoneellakin, ja lisää pitäisi ommella ensi viikolla. Puikoille pääsee seuraavaksi säärystimet. Ne eivät enää kerrytä sukkasatoa, sillä sen kerääminen päättyy vajaan tunnin kuluttua. Sukkasadon Heinälatoon minä tein sukkia seitsemän paria.

Nyt valmistautumaan huomista varten, sillä huomenna käymme Hesassa kummipojan 18 v synttäreillä, niin ne lapset aikuistuvat!

Kaikkea hyvää teille kaikille!!!