Nyt kyllä on tullut vaihe, jossa ns omat käsityöt eivät kyllä juurikaan etene. Meille muutti muutamaksi viikoksi pieni ja tavattoman suloinen vauva. Ikää hänellä oli tullessaan viisi vuorokautta ja nyt jo ruhtinaalliset 8 vuorokautta. Hänen kanssa kyllä päivät ja yötkin hujahtavat nopsasti, vaikka ainakin toistaiseksi hän on ollut tosi kiltti. Lisäksi samana päivänä tuli tehtäväksi mallineule, eli kyllä minä neulonkin... Ainakin silloin tällöin muutaman silmukan. No kaikki aikanaan, kyllä ne omatkin työt siitä etenevät aikanaan.

Samalla, kun syöttää vauvaa, ehtii kummasti ajatella asioita. Se, että pysähtyy ja antaa ajatuksen vaellella, tekee kyllä hyvää. Silloin voi myös suunnitella tulevia töitään, mm tulevia lahjoja. No, huomenna on koettelemusten päivä ja kun siitä selviää, jälleen voi suunnata voimavaroja eteenpäin. Huomenna saatamme viimeiselle matkalleen kummitätini, ikää hänelle ehti kertyä yli 80 vuotta, mutta niin meillä kaikilla joskus tulee päivämme täyteen ja silloin on lähdettävä. Näin muutaman päivän sisällä olemme kosketuksissa sekä elämän alkuun että loppuun. Se kaikki kuuluu elämään.

Kaikkea hyvää teille kaikille, pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!