Ja jälleen se lumosi minut! Olimme viettämässä hiihtolomaa Ylläksellä viime viikon. Pakkasta oli riittävästi, -39 asteesta - 15 asteeseen! Silti hiihdimme päivittäin ja muutamana päivänä tytöt olivat rinteessä. Minäkin laskittelin parin vuoden tauon jälkeen ja yllättävää kyllä, se oli tosi mukavaa! Onneksi päivisin pakkanen laski tuohon 18- 20 asteen paikkeille, niin ulkoilu onnistui, mutta yöt oli kylmiä. Vaatetta piti kyllä päällä olla sekä rinteessä että ladulla, mutta pärjäsi. Luonto siellä on niin kaunista ja meille osui vielä usea aurinkoinen päivä eli nauttia sai todella!

Eilen ajoimme takaisin kotiin ja ajokelit olivat melko mielenkiintoiset. Kolareita ja ruuhkia oli riittävästi, mutta me onneksi selvisimme kotiin ilman mitään haaveria. Tuo yli 900 km on kyllä melkoinen rupeama yhdelle päivälle ja varsinkin tuolle kelille! Mutta minä olin onneksi varustautunut hyvin matkaan eli otsalamppu oli mukana! Aloitin matkalla itselleni pitsineuletakkia Novitan Tennesseestä. Luin myös matkalla kirjaa, kun on mukavaa tekemistä matka tuntuu huomattavasti lyhyemmältä. Lapset pelasivat pelejä ja katselivat elokuvia matkan aikana.

Tässä pari ottamaani kuvaa Ylläkseltä. Tässä on maisema mökin pihalta. Kuvassa oleva tunturi on Kesänki.

Otin tämän iltapäivällä ja jo silloin komea kuu näkyi taivaalla. Pakkasta oli silloin noin -18 astetta.

Tämä kuva on ladulta otettu ja siinä on Ylläs ja lähitunturit:

Siis tuo oikeanpuoleinen tunturi on itse Ylläs. Sitten on Keskinen laki ja vasemmalla Kellostapuli. Olen käynyt jo 16 vuotta Ylläksellä vähintään kerran talvessa ja se paikka on lumonnut minut täysin. Siellä sieluni lepää ja nautin suunnattomasti. Sieltä löytyy rauhaa ja hiljaisuutta. Nautin myös hiihtämisestä tosi paljon. Vaikka sielläkin on turisteja paljon, silti siellä on säilynyt Lapin tunnelma ja sieltä löytyy edelleen rauhallisia reittejä.

Sain loman aikana sen huivini valmiiksi, jota jatkoin. Pakkasessa se jäi kuvaamatta ja tänään täällä on ollut sellainen keli ulkona, että kuvaaminen siirtyy vielä. Aloitin uutena neuleena tumman sinisen pitsitakin eli neulottavaa riittää. Luin myös kirjaa: Oman elämänsä puikoissa. Olen vasta puolessa välissä, mutta kirja tuntuu tosi hyvältä! Olen aikaisemmin lukenut paljon, mutta lasten myötä lukeminen on jäänyt vähälle, koska kuitenkin haluan tehdä käsitöitäkin. Nautin kuitenkin suunnattomasti lukemisestakin. Ne lisätunnit vuorokauteen olisi kova juttu :)

Nyt on sitten lomat ohi tällä kertaa ja huomenna on paluu arkeen. Koulut alkavat ja kaikki muut askareet. Ensi viikolla on runsaasti ohjelmaa, erityisesti odotan torstai- iltaa, silloin tapaan kolme erittäin hyvää ystävääni. Jo pelkkä ajatus tuosta illasta on ihana!

Pitäkää itsestänne huolta!

PS. Paluumatkalla poikkesimme Pentikille, ihanimmasta ostoksesta kuva myöhemmin, kunhan saan sen paikoilleen (lue: raivattua tilaa sille).